”Lastenradion suunnittelupalaveri”
Niin siinä luki, kalenterissa. Suunnittelupalaveri.
Pitkään olin haaveillut omasta radiosta, ja nyt olin pitämässä
palavereja ihmisten kanssa, jotka voisivat auttaa tuon haaveen toteuttamisessa.
Olin toki suunnitellut radioita ennenkin. Kaksikymmentä vuotta sitten sain vapaat kädet puuhastella omaa radio-ohjelmaani paikallisradioon, sittemmin olen suunnitellut ohjelmia ja erilaisia kokonaisuuksia monelle radiokanavalle ja lopulta opetustyössä kokonaisia oppilaiden lopputyöradioita. Nyt olisi kuitenkin aivan eri asia kyseessä – minun oma radioni, jossa saan tehdä itse kaiken ja päättää kaikesta!
Tämä hanke alkoi oikeastaan viime keväänä kun kaksi toisistaan riippumatonta asiaa nivoutui yhteen päässäni. Olin suunnitellut ohjelmistoa pääkaupunkiseudulla kuuluvaa kaupunkiradiota ajatellen: olin pohtinut, mitkä ihmisryhmät eniten tarvitsisivat omaa radio-ohjelmaa, jotakin, mihin kaupallinen markkinapotentiaalisesti kohdistettu lähetysvirta ei kykene eikä Ylen tarjonta riitä. Kehitin monen monta erilaista ohjelmaa kaupunkiasukeille, ja jonain päivänä kenties voin toteuttaa niitä.
Tätä kaupunkiradiota suunintellessani huomasin useita puutteita radiotarjonnassa, mutta kenties päällimmäiseksi mielessäni nousi lasten ohjelmien vähyys. Mitä lapset voivat kuunnella arkiaamuisin, päiväsaikaan, koulusta tullessaan, iltatoimien yhteydessä tai ylipäätään milloinkaan muulloin kuin Ylen lastenohjelmien aikaan? Tässä vaiheessa ei ollut vielä tietoa Ylen suunnitelmista muuttaa radioidensa lastenohjelmatarjontaa. Ajattelin Pikku Kakkosta ja joitakin muiden tv-kanavien lastenohjelmia. Mitä muuta lapset katsovat televisiosta? Katsotaanko joka lapsiperheessä lastenohjelmia, vai katsovatko jotkut jo lapsena aikuisten ohjelmia? Todennäköisesti moni katsoo. Sitten ajattelin pääkaupunkiseudulla kuuluvia radiokanavia ja sitä, kuinka vanhemmiksi tulleet ystäväni harmittelivat, etteivät voi kuunnella radiota lasten kanssa milloin alatyylisten juontajien ja milloin muuten lapsille sopimattoman ohjelmatarjonnan takia. Radio on aina ollut yksi kolmesta intohimostani – musiikki ja kielet ovat ne kaksi muuta – ja minusta on surullista, ettei meillä tuhansien digikanavien aikana ollut osoittaa selkeää radiokanavaa lapsille. ”Tässä, kuunnelkaa tätä, tämä musiikki on tehty teille, nämä tarinat on kirjoitettu teille ja kaikki tämä puhe on toimitettu teitä ajatellen. Tämä on teidän oma radionne.”
Samaan aikaan kuulin, että olen tulossa isäksi. Tästä tulisi siis paljon henkilökohtaisempi ongelma muutaman vuoden kuluttua. Haluanko minä soittaa lapselleni kaupallisen radion aamujuontajan krapulaläppää? Tuleeko minusta sellainen isä, joka ylpeilee alle yksivuotiaalla raskasta rokkia kuuntelevalla lapsellaan? Viskaanko muksun heti keskelle aikuisten synkkää taivallusta vai pyrinkö pitämään hänen varhaiset vuotensa edes osittain leikin, lorun, sadun ja taikamaisen ihmeellisten asioiden parissa, siinä ihanassa lapsuudeksi kutsutussa tilassa, johon itsekin raskaimpina hetkinä yhä saatamme kaivata?
Johtopäätös oli helppo: unohdetaanpa hetkeksi kaupunkiradiohankkeet ja aletaan puuhata lapsille omaa radiota!
Kesällä aloin puhua tästä muutamalle ystävälleni. Jotkut lupasivat auttaa mahdollisissa ohjelmasisällöissä, mutta yksi ilmoitti olevansa heti mukana. Se oli ratkaiseva ilmoitus, sillä nyt minulla oli viihdealalla vaikuttava yhteistyökumppani, jonka kanssa moni hallinnollinen mutka suoristuisi helposti.
Alkusyksystä pidimme palaverin. Sitten toisen. Kolmas oli jo aika pitkä. Samalla opiskelin ja keräsin hurjat määrät lastenmusiikkia, kävin tapaamisissa eri tekijänoikeusjärjestöissä, tutkin erilaisia teknisiä ratkaisuja ja istuin pitkiä keskusteluja potentiaalisten radioapulaisten kanssa. Näistä suunnittelupalavereista jäi paljon upeita suunnitelmia, joista nyt on päästy vasta listan alkuun. Piirtäjäystäväni hahmotteli ensin yhden maskottieläimen ja sitten sille kaksi kaveria. Tarkoitus oli aloitella rauhallisesti vuodenvaihteessa ja kuulutella vasta vuoden 2012 puolella hienosta radiostamme, mutta lokakuussa mediassa puhuttiin lastenmusiikin loppumisesta Ylen kanavilla. Kun lehtien kolumnistit vuoroin anelivat tai vuoroin käskivät ihmisiä tekemään jotain, päätin että on aika julkistaa suunnitelmamme heti.
19.10.2011 avattiin nettisivu ja tiedotettiin Lasten oman radion perustamisesta.
Samana päivänä avattu Facebook-sivu keräsi heti satoja tykkääjiä. Tuli sellainen olo, että nyt taidetaan tehdä jotakin, mille on kysyntää.
Samalla alkoi vähän pelottaa.